CBAM-velvoitteet ovat vuodesta 2026 alkaen osa EU:n ulkopuolelta CBAM-tavaroita tuovien yritysten normaalia maahantuontia. Yrityksen on tunnistettava CBAM-tuonnit, ylläpidettävä tarvittavia tietoja, huolehdittava päästötiedoista ja CBAM-sertifikaateista sekä annettava vuosittainen CBAM-ilmoitus. Ensimmäinen varsinaisen kauden CBAM-ilmoitus koskee vuoden 2026 tuonteja ja se annetaan vuonna 2027.
Kaikkea tähän liittyvää käytännön työtä ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse. CBAM-raportoinnin ja siihen liittyvän kirjanpidon voi pitkälti ulkoistaa palveluntarjoajalle.
Ulkoistaminen voi olla erityisen järkevää silloin, kun yrityksellä on CBAM-tuonteja säännöllisesti, mutta oman raportointijärjestelmän ja CBAM-erityisosaamisen rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista.
Mitä CBAM-raportoinnista voidaan ulkoistaa?
Suuri osa CBAMiin liittyvästä jatkuvasta työstä voidaan hoitaa yrityksen puolesta.
Palveluun voi sisältyä esimerkiksi CBAM-tuontien tunnistaminen ja kirjanpito, tullausasiakirjojen ja kauppalaskujen käsittely, tuotujen määrien kokoaminen, päästötietojen ylläpito, EU:n oletusarvojen tai valmistajilta saatujen todellisten päästötietojen käsittely sekä tarvittavien varmennustietojen dokumentointi.
Samalla voidaan seurata CBAM-sertifikaattien tarvetta ja arvioitua kustannusta sekä ylläpitää vuosittaiseen CBAM-ilmoitukseen tarvittavaa aineistoa.
Yrityksen ei siis välttämättä tarvitse rakentaa omaa CBAM-laskentaa tai ylläpitää erillistä raportointiprosessia organisaationsa sisällä.
Mitä asiakkaan pitää tehdä, jos CBAM-raportointi on ulkoistettu?
CBAM-velvoitteet liittyvät edelleen maahantuojaan tai muuhun sääntelyn mukaiseen valtuutettuun CBAM-ilmoittajaan. Ulkoistaminen ei muuta tätä oikeudellista lähtökohtaa.
Käytännössä ulkoistettu palvelu voidaan kuitenkin järjestää asiakkaalle varsin kevyeksi. Asiakkaan keskeiseksi tehtäväksi jää tarvittavan maahantuontiaineiston toimittaminen CBAM-palveluntarjoajalle. Palveluntarjoaja huolehtii tämän jälkeen sovitun palvelun mukaisesti aineiston käsittelystä, CBAM-kirjanpidosta, päästötiedoista, sertifikaattitarpeen seurannasta ja raportointiaineiston muodostamisesta.
Tyypillisesti asiakkaalta tarvitaan esimerkiksi tullaus- ja luovutuspäätökset sekä maahantuontiin liittyvät kauppalaskut. Jos käytetään valmistajan todellisia päästötietoja, tarvitaan lisäksi valmistajalta saatavat CBAM-päästötiedot ja niitä koskevat tarvittavat varmennustiedot. EU:n komission mukaan todellisten päästöjen käyttäminen edellyttää tuottajan toimittamia varmennettuja päästötietoja.
Palveluntarjoaja voi myös auttaa tunnistamaan, mitä tietoja puuttuu ja mitä valmistajalta on tarpeen pyytää. Asiakkaan ei siten tarvitse itse hallita CBAM-laskennan yksityiskohtia tai selvittää jokaisen tuonnin raportointitapaa erikseen.
Päästötiedot vaikuttavat suoraan CBAM-kustannuksiin
CBAM-raportoinnissa käytettävät päästötiedot eivät ole vain vuosittaista ilmoitusta varten. Ne vaikuttavat siihen, kuinka paljon CBAM-sertifikaatteja tuonneista muodostuu maksettavaksi ja siten myös yrityksen CBAM-kustannukseen. Yksi CBAM-sertifikaatti vastaa yhtä tonnia CO₂-ekvivalenttia, ja lopulliseen luovutettavaan määrään vaikuttavat lisäksi CBAM-sääntelyn mukaiset vähennykset ja oikaisut.
Tuotujen tavaroiden päästöt voidaan sääntelyn mukaisesti määrittää joko komission vahvistamien oletusarvojen perusteella tai todellisten päästötietojen perusteella. Todellisten päästötietojen käyttäminen edellyttää CBAM-vaatimusten mukaisia ja varmennettuja tietoja.
Valmistajan toimittama tuotteen hiilijalanjälkilaskelma ei kuitenkaan automaattisesti täytä CBAM:n vaatimuksia. Lue tarkemmin, kelpaako tuotteen hiilijalanjälkilaskelma CBAM-laskentaan.
Todellisten päästötietojen käyttäminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita pienempää CBAM-kustannusta. Jos valmistajan todellinen päästöintensiteetti on sovellettavaa oletusarvoa pienempi, todellisten päästötietojen käyttäminen voi pienentää sertifikaattitarvetta. Jos todellinen päästöintensiteetti on korkeampi, vaikutus voi olla päinvastainen.
Siksi olennaista on käyttää oikeaa päästöarvoa oikealle tuotteelle ja tuotantotavalle sekä ymmärtää sen vaikutus sertifikaattitarpeeseen.
Ero voi olla taloudellisesti merkittävä etenkin silloin, kun CBAM-tavaroiden tuontimäärät ovat suuria. Pieneltäkin vaikuttava ero päästöintensiteetissä kertautuu tuontimäärän mukana.
CBAM-kirjanpito ei siten ole pelkästään viranomaisraportointia. Ajantasaisen kirjanpidon avulla yritys voi seurata jo vuoden aikana, kuinka paljon CBAM-päästöjä tuonneista kertyy, kuinka paljon sertifikaatteja arvioidaan tarvittavan ja millainen kustannus niistä on muodostumassa.
CBAM-raportointia ei kannata jättää vuosiraportin yhteyteen
Vaikka varsinainen CBAM-ilmoitus annetaan vuosittain, sen pohjana oleva aineisto syntyy pitkin vuotta.
Jokaisesta CBAM-tuonnista muodostuu tietoja, jotka pitää yhdistää oikeaan tuontiin ja säilyttää raportointia varten. Todellisiin päästöihin perustuvassa raportoinnissa säilytettäviin tietoihin kuuluu lisäksi esimerkiksi tuotantolaitoksen tunnistetietoja, päästötietoja ja varmennusraportteja.
Jos tullausasiakirjoja, kauppalaskuja, valmistajien päästötietoja ja varmennuksia ryhdytään kokoamaan vasta vuosiraportoinnin lähestyessä, yksittäisten tuontien selvittäminen voi olla huomattavasti työläämpää. Samalla yritykseltä puuttuu vuoden aikana ajantasainen kuva CBAM-sertifikaattien tarpeesta ja tulevasta kustannuksesta.
Käytännöllisempi tapa on ylläpitää CBAM-kirjanpitoa sitä mukaa, kun tuonteja tapahtuu. Asiakas voi esimerkiksi toimittaa kunkin tuonnin asiakirjat CBAM-palveluntarjoajalle niiden valmistuttua, jolloin tiedot käsitellään osaksi jatkuvaa CBAM-kirjanpitoa.
Näin vuosittainen CBAM-ilmoitus ei tarkoita koko vuoden aineiston rakentamista jälkikäteen, vaan raportoinnin pohjana oleva kirjanpito on jo valmiina.
Milloin CBAM-raportoinnin ulkoistaminen kannattaa?
Ulkoistaminen voi olla käytännöllinen ratkaisu erityisesti yritykselle, jolla on CBAM-tuonteja säännöllisesti mutta niiden määrä ei perustele oman CBAM-asiantuntijan tai erillisen raportointijärjestelmän rakentamista.
CBAM-velvoitteiden kannalta ratkaisevaa on myös CBAM-tuontien vuotuinen määrä. Lue tarkemmin, mitä CBAM:n 50 tonnin raja tarkoittaa ja mitä maahantuojan pitää tehdä.
Jo muutama tai muutama kymmenen CBAM-tuontia vuodessa voi edellyttää tullausasiakirjojen, päästötietojen, varmennusten ja sertifikaattitarpeen järjestelmällistä hallintaa.
Tällöin yrityksen oma toimintamalli voidaan pitää yksinkertaisena: tuontiin liittyvä aineisto toimitetaan palveluntarjoajalle, joka ylläpitää sen perusteella CBAM-kirjanpitoa ja raportointia.
Ulkoistaminen voi olla perusteltua myös suuremmilla tuontimäärillä, jos yritys haluaa pitää CBAM-erityisosaamisen ulkopuolisella asiantuntijalla ja keskittyä itse omaan liiketoimintaansa.
Entä jos yritys haluaa tehdä CBAM-raportoinnin itse?
Ulkoistaminen ei ole ainoa vaihtoehto.
Yritys voi hoitaa CBAM-kirjanpidon ja raportoinnin itse, jos sillä on siihen tarvittava osaaminen, vastuut ja työkalut. Olennaista on rakentaa toimintamalli, jolla CBAM-tuonnit tunnistetaan, tarvittavat tiedot kirjataan järjestelmällisesti ja dokumentaatio säilytetään myöhempää raportointia varten.
Vaihtoehtona on myös yhdistelmämalli. Yritys voi ylläpitää CBAM-kirjanpitoa itse ja käyttää ulkopuolista asiantuntijaa esimerkiksi käyttöönotossa, päästötietojen käsittelyssä, laskennan tarkastamisessa tai vuosiraportoinnissa.
CBAM-palvelun laajuus voidaan siis sovittaa yrityksen omiin resursseihin ja tuontimäärään.
Miten Ilmastoavun CBAM-raportointipalvelu toimii?
Ilmastoavun CBAM-palvelussa tavoitteena on tehdä asiakkaan osuus mahdollisimman yksinkertaiseksi.
Asiakas toimittaa CBAM-maahantuonteihin liittyvät asiakirjat Ilmastoavulle, minkä jälkeen ylläpidämme niiden perusteella CBAM-kirjanpitoa ja päästötietoja. Samalla seuraamme CBAM-sertifikaattien tarvetta ja arvioitua kustannusta sekä muodostamme vuosiraportointiin tarvittavan aineiston.
Palvelun kokonaisuus voidaan tiivistää:
CBAM-kirjanpito → päästötiedot → sertifikaattitarpeen seuranta → vuosiraportointi.
Jos päästötietoja puuttuu, selvitämme, mitä tietoja kyseiseen tuontiin tarvitaan ja voidaanko raportoinnissa käyttää sovellettavaa EU:n oletusarvoa vai tarvitaanko valmistajalta todelliset päästötiedot.
Asiakkaan ei näin tarvitse rakentaa omaa CBAM-laskentamallia tai perehtyä jokaiseen laskennan yksityiskohtaan. Olennaista on, että tuontien aineisto saadaan mukaan CBAM-kirjanpitoon mahdollisimman säännöllisesti.
Jos yritys haluaa sen sijaan hoitaa CBAM-kirjanpidon itse, palvelu voidaan toteuttaa myös yrityksen omaa tekemistä tukevana kokonaisuutena.
CBAM-tuontien käsittely kannattaa aloittaa jo ensimmäisistä tuonneista lähtien. Näin raportointiaineisto, päästötiedot ja arvio sertifikaattitarpeesta muodostuvat vuoden aikana eikä kokonaisuutta tarvitse rakentaa jälkikäteen ennen vuosittaista CBAM-ilmoitusta.
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentin.