Vuoden 2026 alusta CBAM eli EU hiilirajamekanismi on siirtynyt varsinaiseen käyttövaiheeseen. Samalla käyttöön on tullut 50 tonnin vuosittainen kynnysraja, jolla on suuri merkitys erityisesti pienille ja keskisuurille maahantuojille.
Jos yritys tuo EU ulkopuolelta CBAM piiriin kuuluvia tuotteita yli 50 tonnia kalenterivuoden aikana, yrityksen on varauduttava CBAM mukaisiin velvoitteisiin. Näihin kuuluvat muun muassa valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema, päästötietojen hallinta, CBAM-kirjanpito, CBAM-sertifikaatit sekä vuosittainen raportointi.
Monelle yritykselle 50 tonnin raja voi tulla vastaan vasta vuoden edetessä. Siksi CBAM-tuontien määrää kannattaa seurata jo ennen rajan ylittymistä.
Mitä 50 tonnin CBAM-raja tarkoittaa?
50 tonnin kynnysraja perustuu kalenterivuoden aikana maahantuotujen CBAM-tavaroiden yhteenlaskettuun nettomassaan.
Raja koskee pääsääntöisesti CBAM piiriin kuuluvia tavaroita seuraavilla sektoreilla:
- rauta ja teräs
- alumiini
- sementti
- lannoitteet.
Sähköön ja vetyyn sovelletaan eri sääntöjä eikä 50 tonnin massaperusteista kynnysrajaa sovelleta niihin samalla tavalla.
Kynnysraja on erityisen merkittävä pk-yrityksille. Yrityksen ei tarvitse olla suuri metallien maahantuoja päästäkseen 50 tonniin. Esimerkiksi muutama merikontillinen teräs- tai alumiinituotteita vuodessa voi jo viedä tuonnin rajan tuntumaan.
Ratkaisevaa ei myöskään ole tuonnin euromääräinen arvo vaan CBAM piiriin kuuluvien tuotteiden määrä.
50 tonnin rajaa pitää seurata vuoden aikana
Yrityksen kannattaa seurata CBAM-tuotteidensa kumulatiivista tuontimäärää koko kalenterivuoden ajan.
Esimerkiksi yritys on voinut tuoda alkuvuoden aikana 30 tonnia CBAM-tuotteita ja arvioida jäävänsä kynnysrajan alapuolelle. Jos loppuvuodelle tulee vielä kaksi 15 tonnin toimitusta, vuoden kokonaismäärä nousee 60 tonniin.
Tällaisessa tilanteessa CBAM-velvoitteisiin ei kannata alkaa valmistautua vasta siinä vaiheessa, kun 50 tonnia on jo täynnä.
Jos yrityksen tuontimäärien perusteella näyttää mahdolliselta, että raja ylittyy vuoden aikana, kannattaa tarvittavat toimenpiteet käynnistää ennakolta.
Mitä tapahtuu, jos 50 tonnin raja ylittyy?
Yli 50 tonnia CBAM-tavaroita tuovan yrityksen tulee hakea valtuutetun CBAM-ilmoittajan eli Authorised CBAM Declarant (ACD) -asemaa.
ACD-asema liittyy olennaisesti varsinaisen CBAM-järjestelmän velvoitteiden hoitamiseen. Yrityksen tulee pystyä hallitsemaan muun muassa:
- CBAM piiriin kuuluvat maahantuonnit
- tuotteiden CN-koodit ja tuontimäärät
- tuotteisiin liittyvät päästötiedot
- päästötietojen jäljitettävyys
- CBAM-kirjanpito
- CBAM-sertifikaattien tarve
- vuosittainen CBAM-ilmoitus.
ACD-hakemuksen tekeminen ei siten ole irrallinen hallinnollinen tehtävä. Yrityksen on samalla hyvä ratkaista, miten CBAM-velvoitteet käytännössä hoidetaan.
Tulli voi pyytää selvitystä yrityksen toiminnallisesta valmiudesta
ACD-hakemuksen yhteydessä yritykseltä voidaan pyytää lisätietoja siitä, miten se aikoo käytännössä hoitaa CBAM-velvoitteensa.
Tällöin kuvattavaksi voivat tulla esimerkiksi:
- mistä ja miten valmistajien päästötiedot hankitaan
- miten päästötiedot yhdistetään oikeisiin maahantuonteihin
- miten CBAM-kirjanpito järjestetään
- kuka vastaa CBAM-raportoinnista
- miten CBAM-sertifikaattien tarvetta hallitaan
- miten raportoinnin oikeellisuus varmistetaan
- miten sisäinen valvonta ja mahdollisten virheiden korjaaminen toteutetaan.
Yrityksen ei siis kannata miettiä ainoastaan sitä, miten ACD-hakemus täytetään. Samalla kannattaa muodostaa käytännön toimintamalli koko CBAM-prosessille.
CBAM-kirjanpito kannattaa aloittaa ajoissa
CBAM-vuosiraportti laaditaan jälkikäteen koko kalenterivuoden maahantuonneista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tarvittavat tiedot kannattaisi kerätä vasta raportointivaiheessa.
CBAM-kirjanpitoon tarvitaan maahantuontikohtaisesti esimerkiksi tullaus- ja tuotetietoja, CN-koodeja, määriä, alkuperämaita, valmistajia ja valmistuslaitoksia sekä raportoinnissa käytettäviä päästötietoja ja niiden lähdedokumentaatiota.
Jos nämä tiedot kerätään järjestelmällisesti jokaisen maahantuonnin yhteydessä, vuosiraportointi voidaan myöhemmin muodostaa ylläpidetyn kirjanpidon perusteella.
Jos kirjanpito aloitetaan vasta vuoden päätyttyä, samat tiedot joudutaan kokoamaan takautuvasti tullauspäätöksistä, toimittajilta ja muista lähteistä.
Myös valmistajien päästötietoihin kannattaa varautua
CBAM-raportoinnissa voidaan käyttää sääntöjen mukaisesti joko komission oletusarvoja tai todellisia päästötietoja.
Todellisia päästötietoja käytettäessä niiden tulee perustua CBAM-vaatimusten mukaiseen päästölaskentaan ja tietojen tulee olla varmennettuja. Tämä tarkoittaa käytännössä yhteistyötä EU ulkopuolisten valmistajien kanssa.
Päästötietojen hankintaa ei siksi kannata jättää vuosiraportin laatimisen yhteyteen. Valmistajille on hyvä kertoa ajoissa, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa ne tulee toimittaa.
Milloin ensimmäinen CBAM-vuosiraportti annetaan?
Vuoden 2026 maahantuonteja koskeva ensimmäinen varsinaisen järjestelmän CBAM-ilmoitus annetaan vuonna 2027.
Vaikka varsinainen raportointi tapahtuu vasta seuraavana vuonna, raportin lähtötiedot syntyvät jo vuoden 2026 maahantuontien yhteydessä.
Mitä tehdä, jos 50 tonnin raja näyttää lähestyvän?
Ensimmäiseksi kannattaa selvittää, mitkä yrityksen maahantuomista tuotteista kuuluvat CBAM piiriin ja kuinka paljon niitä on tuotu kuluvan kalenterivuoden aikana.
Tämän jälkeen voidaan arvioida, onko 50 tonnin rajan ylittyminen realistista.
Jos raja näyttää voivan ylittyä, kannattaa seuraavat asiat laittaa kuntoon:
- CBAM-tuotteet ja CN-koodit tunnistetaan.
- Vuoden kumulatiivinen CBAM-tuontimäärä selvitetään.
- ACD-luvan tarve ja hakemuksen tilanne tarkistetaan.
- CBAM-kirjanpidon menettely määritellään.
- Valmistajilta tarvittavien päästötietojen hankinta käynnistetään.
- CBAM-sertifikaattien tarve huomioidaan.
- Vastuut vuosittaista raportointia varten määritellään.
Mitä aikaisemmin nämä asiat tehdään, sitä vähemmän tietoja joudutaan myöhemmin selvittämään takautuvasti.
CBAM-velvoitteet voidaan myös ulkoistaa pitkälti asiantuntijalle
Yrityksen ei tarvitse rakentaa omaa CBAM-organisaatiota vain vuosittaista raportointia varten.
Ilmastoavun CBAM-palvelussa autamme yrityksiä koko prosessissa ACD-hakemuksen valmistelusta jatkuvaan CBAM-kirjanpitoon ja vuosiraportointiin.
Palvelu voi sisältää esimerkiksi:
- ACD-hakemuksen ja Tullin lisätietopyyntöjen tuen
- maahantuontien ja CN-koodien kartoituksen
- CBAM-kirjanpidon ylläpidon
- valmistajien päästötietojen tarkastamisen ja kohdistamisen
- sertifikaattitarpeen laskennan ja seurannan
- vuosittaisen CBAM-ilmoituksen valmistelun ja toimittamisen
- jatkuvan CBAM-neuvonnan.
Asiakkaan tehtäväksi jäävät tarvittavien lähtötietojen toimittaminen sekä ne viralliset velvoitteet ja päätökset, jotka kuuluvat maahantuojalle itselleen.
Jos yrityksenne CBAM-tuontien 50 tonnin raja voi ylittyä vuoden 2026 aikana, tilanteen selvittäminen kannattaa aloittaa ennen seuraavaa maahantuontia.
