Vastuullisuusraportointi
EU:n uusi kestävyysraportointia koskeva CSDR direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) hyväksyttiin Euroopan parlamentin toimesta 5.1.2023. Direktiivi luo raamit yritysten kestävyysraportoinnille eli sille, miten yritysten tulee hallita ja raportoida ympäristövastuusta sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta.
Uuden direktiivin myötä kaikkien yritysten, joilla kaksi seuraavista kolmesta täyttyy; yli 250 työntekijää, liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai nettovarallisuus on yli 20 miljoonaa euroa, on laadittava ESG-raportti.
Raportointivelvoite vaatii isoilta yrityksiltä päästölaskentaa osana vastuullisuusraportointia ja nämä vaatimukset vaikuttavat epäsuorasti myös niiden hankintaketjussa toimiviin yrityksiin. Jatkossa myös pienemmät yritykset joutuvat raportoimaan omasta vastuullisuustyöstään asiakkailleen, joten varautuminen vaatimuksiin on hyvä aloittaa jo nyt.
ESG eli vastuullisuuden osa-alueet
Vastuullisuus jaetaan tyypillisesti kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat: (E = Environment, S = Social, G = Governance).
Environment eli ympäristövastuu kattaa yrityksen velvollisuudet ilmastonmuutoksen vastaisesta toiminnasta, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja pilaantumisen estämisestä. Esimerkkeinä:
- Energiankäytön valinnat
- Jätteiden käsittely, kierrätys ja kiertotalous
- Toiminnan sertifiointi ja ympäristöjärjestelmän rakentaminen.
Social eli sosiaalinen vastuu kattaa yrityksen velvollisuudet suhteessa yhteiskuntaan ja työntekijöihin. Sosiaalisesti vastuullinen yritys ylittää lain minimivaatimukset, ja tarkastelee sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista laajasti. Esimerkkeinä:
- Työntekijöiden tasa-arvoisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja turvallisuus
- Hankintojen vastuullisuuden edistäminen
- Vastuulliset asiakassuhteet.
Governance viittaa hyvään hallintotapaan, taloudelliseen vastuuseen sekä johdon riskienhallintaan. Esimerkkeinä:
- Eettiset toimintaperiaatteet
- Kriisinaikaisen toiminnan ja kriisiviestinnän hallinta
- Eettiset hankintasuhteet ja korruptionvastainen toiminta.
Mistä vastuullisuustiedon raportointi kannattaa aloittaa?
Kun yritys aloittaa vastuullisuusraportoinnin, kannattaa yrityksen toiminnan vaikutuksia arvioida ainakin seuraavien mittareiden avulla:
- Hiilidioksidipäästöt: päästöt lasketaan kansainvälisen GHG Protocol -ohjeistuksen mukaisesti. Laskentaan sisältyvät sekä yrityksen omat suorat päästöt, että epäsuorat, energianhankintaan ja toimitusketjuihin liittyvät päästöt.
- Henkilöstön hyvinvointi: vaihtuvuus, sairauspoissaolot ja tapaturmataajuus yhdenmukaisin, läpinäkyvästi kuvatuin määritelmin
- Hyvä hallintotapa: hallituksen monimuotoisuus (kuten sukupuoli, ikäryhmä tai muu), Code of Concuct, tietosuojapolitiikka, yhdenvertaisuuspolitiikka jne.
Ilmastoavun laskentapalvelu vastaa ympäristövastuun vaatimuksiin
PK-yrityksille hiilijalanjäljen laskeminen voi vaikuttaa haasteelliselta, mutta se on tärkeä askel kohti vastuullisempaa toimintaa. Nykyään useimmiten yrityksiltä kysytty vastuullisuuteen liittyvä tieto on hiilijalanjälki.
Ilmastoapu toteuttaa organisaation hiilijalanjäljen laskennan kansainvälisesti käytetyimmän ja tunnetuimman Greenhouse Gas Protocol -laskentastandardin perusteella. Laskennan tuloksista tuotetaan kattava raportti, jossa kuvataan laskentamenetelmä, laskentaan sisällytetyt päästölähteet ja rajaukset sekä laskennan tulokset.
Raportissa esitetyt tulokset sopivat sellaisenaan osaksi yrityksen vastuullisuusraportointia. Laskentatulokset ovat yhtenevät niin GRI-raportointikäytäntöjen, EU:n kestävyysraportointidirektiivin kuin STBi tavoitteidenkin kanssa.
