Finnwatchin selvityksen tavoitteena oli tarkastella päästökompensaatioiden toimintaa ja esitellä keskeisimmät päästökompensaatiota tarjoavat kotimaiset palvelut, yleisimmät hanketyypit ja niiden laadun varmistamiseen kehitetyt sertifikaatit. Raportissa tarkastellaan, miten alan toimijat ovat huomioineet erilaiset kompensaation toteutukseen liittyvät riskit.
Ilmastoavun päästökompensaatiopalvelut jakautuvat kahteen päätyyppiin; kotimaassa toteutettaviin hiilinieluhankkeisiin ja sertifioituihin Gold Standard hankkeisiin, joista sertifioitujen hankkeiden osuus on suurin.
Selvityksessä saimme hyvät tulokset etenkin sertifioitujen hankkeiden osalta. Kokonaistulosta pudottaa hieman kotimaan hiilinielu- eli metsityshankkeet, koska raportissa katsotaan pitkän aikajänteen tuovan haasteita hiilensidonnan riskienhallintaan.
”Valitun menetelmän rajoituksista johtuen esimerkiksi metsähankkeita välittävät palvelut eivät omilla toimillakaan voi nostaa pysyvyyttä ylimpään luokkaan eli vihreäksi, sillä puuston hiilensidonnan ja -varaston säilymiseen vuosikymmenten ajan liittyy väistämättä vaikeasti hallittavia riskejä.” (Finnwatch, Anekauppaa vai ilmastotekoja, 79)
”Palveluiden keskinäisessä vertailussa tulee siten huomioida se, että palveluita on katsottu kokonaisuuksina ja arviot on tehty kaikki tarjotut menetelmät huomioiden. Eli palveluilla, joilla on tarjolla erilaisia kompensaatiomenetelmiä, kriteeri on voitu arvioida keltaiseksi, vaikka joku osa tarjotusta kompensaatiosta olisi selkeästi vihreää tai punaista.” (Finnwatch, Anekauppaa vai ilmastotekoja, 79)
Raportissa toimintaamme liittyviä riskejä nähtiin lähinnä kotimaan hankkeiden mahdollisessa kaksoislaskennassa, eli Suomen valtion tavoitteiden saavuttamisen edistämisessä. Sen sijaan vuotoriskien mahdollisuus nähtiin pienenä.
Sertifioitujen hankkeiden osalta raportissa todettiin, että pyrimme välttämään riskialtteimpien hankkeiden käyttämistä. Laadukkaiden hankkeiden valinta onkin yksi tärkeimmistä kriteereistämme hankkeita tarjotessamme.
Valvonnan ja toiminnan läpinäkyvyyden osalta raportissa todetaan:
”Ensisijaisesti omavalvonta. Lisäksi PEFC-sertifikaatin valvonta, joka ei kuitenkaan kata ilmastovaikutusta vaan keskittyy ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Kansainväliset kompensaatiot näkyvät Gold Standard -rekisterissä, jonne on merkitty myös asiakaskohtainen tunnistenumero.” (Finnwatch, Anekauppaa vai ilmastotekoja, 79)
Auditoimme sertifioidut hankkeet lisäksi sisäisesti, jolloin tarkistamme, että hankkeista löytyvät kaikki asianmukaiset dokumentit ja laskelmat ja ettei hanketta ole mainittu Gold Standardin valitussivustolla. Tähän ei raportissa ollut otettu kantaa.
Erityistä kiitosta saimme toiminnan läpinäkyvyydestä, joka on toimintamme alusta lähtien ollutkin tavoitteenamme. Raportin yhteenvedossa todetaan:
”Myös sertifiointijärjestelmien rekisterit, joissa seurataan kompensaatioyksiköiden käyttöä, lisäävät toiminnan läpinäkyvyyttä. Ne eivät nykyisellään kuitenkaan edellytä tietoa siitä, kuka kompensaatioyksiköt on käyttänyt eli mitätöinyt. Tämä tieto on mahdollista kertoa vapaaehtoisena lisätietona, ja jotkut toimijat käyttävät tätä mahdollisuutta – toiset taas eivät.
Rekisteröinnin läpinäkyvyyden osalta esimerkiksi Ilmastoapu ja (- -) erottautuivat edistyksellisinä toimijoina. Ilmastoapu merkitsee Gold Standard -rekisteriin yksittäiset myymänsä kompensaatiot omilla tunnistenumeroilla, jolloin asiakas voi halutessaan tarkistaa, että kompensaatio on asianmukaisesti tehty loppuun asti.” (Finnwatch, Anekauppaa vai ilmastotekoja, 104)
Yritysten osalta kompensaatiot merkitään yrityksen nimellä.
Koko raportin pääset lukemaan täältä.
