Kestävyysraportointi CSRD
EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuo uusia raportointivelvoitteita suurelle määrälle suomalaisia yrityksiä.
Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi asteittain erikokoisille yrityksille ja raportointivelvoitteet perustuvat eurooppalaisiin kestävyysraportoinnin standardeihin. Vaikka yrityksesi ei kuuluisi suoraan CSRD:n piirin, tulevat sidosryhmänne todennäköisesti kysymään teiltä näitä tietoja, koska CSRD velvoittaa tuntemaan myös arvoketjun vaikutukset.
Voimme opastaa ja auttaa teitä kestävyysraportoinnin laatimisessa, mukaan lukien päästöjen laskenta. Koulutus osiossa on myös valmis koulutuspaketti CSRD raportoinnista.
Hiilirajamekanismi CBAM
Hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) on uusi EU:n väline ehkäistä päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle.
Mekanismia sovelletaan EU:n ulkopuolelta EU:hun tuotaviin niin sanottuihin CBAM-tavaroihin kaikissa EU:n 27 jäsenmaassa. CBAM-tavaroita ovat esimerkiksi tietyt rauta- ja terästuotteet, lannoitteet, alumiini- ja sementtituotteet sekä vety ja sähkö.
Raportointi tapahtuu neljännesvuosittain ja raportointivelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa maahantuojalle virhemaksu.
Voimme auttaa teitä hiilirajamekanismin edellyttämässä raportoinnissa ja tietojen keräämisessä. Voimme halutessanne myös tehdä siirtymäkauden (31.12.2025) ilmoitukset puolestanne, eli toimia yrityksenne edustajana hiilirajamekanismin mukaisessa raportoinnissa. Koulutus osiossa on myös valmis koulutuspaketti CBAM raportoinnista.
Science Based Target Initiative (SBTi)
Monet yritykset raportoivat päästöistään useammalle kuin yhdelle taholle, kuten Global Reporting Initiative (GRI) ja Science Based Target Initiative (SBTi), jolloin hiilijalanjäljen määrittämis- ja seurantaprosessia kannattaa yhdenmukaistaa niin, että sama prosessi palvelee erilaisia tarkoituksia.
Esimerkiksi Science Based Targets –aloitteessa on lukuisia kriteerejä, joiden on täytyttävä, jotta tavoitteet voidaan tunnustaa. Näiden kriteerien lisäksi, yritysten on noudatettava GHG Protocol Corporate Standard -standardia, Scope 2 Guidance -ohjeistusta ja Corporate Value Chain (Scope 3) -laskenta- ja raportointistandardia.
Voimme auttaa muun muassa ilmastotieteen mukaisten tavoitteiden asettelussa ja tavoitteiden hyväksynnässä SBTi taustajärjestön kanssa.
Pk-yrityksille on nyt myös luotu uusi virtaviivaistettu prosessi Science Based Targets tavoitteiden validointiin. Uudistetun hakemusprosessin avulla Pk-yritykset voivat asettaa, lähiajan tieteeseen perustuvat tavoitteet, soveltamisalan 1 ja 2 päästöille. Olemme luoneet tälle uudelle validointiprosessille palvelupaketin, josta lisätietoa alla.
Työkalut ja työtapojen kehitys
Organisaation asettamien tavoitteiden kehitystä tulee seurata systemaattisesti ja tarpeen mukaan päivittää tavoitteita organisaation strategian mukaiseksi. Lisäksi toimintatapoja tulee jatkuvasti kehittää huomioiden ilmastotavoitteenne.
Tyypillisesti organisaation tulee ensin laskea toiminnan kokonaispäästöt, jotta tavoitteiden asettelu ja seuranta on mahdollista. Hiilijalanjäljen hallinnan tueksi voimme tarjota asiakkaille erilaisia räätälöityjä työkaluja tai auttaa kaupallisten työkalujen käyttöönotossa.
Erityisen suosittuja ovat tuotteen tai palvelun hiilijalanjäljen laskemiseen tarkoitetut laskurit. Kustannustehokkain vaihtoehto on toteuttaa laskuri excel pohjaisena hyödyntäen VBA koodia, jolloin laskurista saadaan erittäin monipuolinen ja helppokäyttöinen.
Hiilineutraaliustiekartta
Hiilineutraaliustiekartta on organisaation pitkän tähtäimen suunnitelma päästövähennysten toteuttamiseksi.
Tavoitteiden asettamiseksi on tärkeää tunnistaa omalle organisaatiolle olennaisten päästölähteiden päästövähennyspotentiaali, eli mistä päästöjä on mahdollista pienentää. Tähän vaikuttaa erityisesti kaksi asiaa:
- Mitkä ovat suurimmat päästölähteet
- Mihin päästöihin organisaation omilla toimilla voidaan vaikuttaa
Kun päästövähennyspotentiaali on tunnistettu, tulee tehdä realistinen arvio mitkä toimet ovat helpoimmat ja kannattavimmat toteuttaa ja priorisoda tavoitteiden asettelu arvion mukaisesti. Kaikkien päästövähennystoimien toteutus ei ole aina realistista vaan päästövähennystoimet tulee priorisoida, jolloin selvitetään kustannustehokkaimmat toimet.
Tiekartan välitavoitteet tulee asettaa realistisesti sen mukaan, kuinka paljon päästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa milläkin ajanjaksolla. Vähennystavoitteiden tulee olla riittävän kunnianhimoisia, jotta saavutetaan konkreettisia muutoksia käytännön toimintaan päästövähennys-tavoitteisiin pääsemiseksi, eikä pelkästään jatketa entiseen tapaan.
Voimme olla apunanne tiekartan ja tavoitteiden määrittelyssä käyttäen parhaiten soveltuvia menetelmiä ja viimeisimpiä tietoja soveltuvista päästövähennyskeinoista.
Kierrätyskartoitukset
Jätelain uudistus tuli voimaan 19.7.2021. Uuden jätelain taustalla on vuonna 2018 uudistettu EU:n jätedirektiivi, jonka tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Uuden jätelain mukaan pakattuja tuotteita myyvät ja maahantuovat yritykset ovat vastuussa niiden kierrätyksestä. Pakkausjätteen lisäksi myös muilla jätteillä on usein suuri merkitys yritysten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Muun muassa korjausrakentamisessa syntyy paljon jätteitä.
Mitä paremmin jätteet uusiokäytetään ja kierrätetään, sen vähemmän päästöjä niistä aiheutuu. Hyvin järjestetty jätehuolto ja huolellinen lajittelu tuovat kustannussäästöjä, sillä lajittelematon jäte on kaikkein kalleinta käsitellä. Lajiteltuna jäte muuttuu raaka-aineeksi, joka voidaan hyödyntää ympäristöä ja kustannuksia säästäen.
Toteutamme kierrätyskartoituksia, joka sisältää organisaation jätehuollon/kierrätyksen nykytilan selvityksen toimipisteittäin ja suunnitelman sen kehittämisestä kiertotalousasiat huomioiden.
Ota yhteyttä niin kartoitetaan tarpeenne tarkemmin.
